perjantai 25. lokakuuta 2013

Leirikuvia

Sateisen perjantaihin ratoksi muutama kuva aurinkoiselta Tehiksen syysleiriltä. Blogger heitti kuvat varsin sekalaiseen järjestykseen :)

Hups, Kati toimittaa hyppyesteen virkaa

Haastajatehiksen koiria

Jay merkillä, kohta tulee palkka

Hanne & Ripa

Vissa

Ruu

Tiina & Villi

Carita & Hurja

Hilda

Jay

Sanna & Hups

Villi

Villi

Felix

Jay

Mirjami ja leirillä Kengua tuurannut Sisu

Sanna & Hups

Hups ja noudon palautus

Hups ja hieman erilainen palautus

Ruu

Mari & Felix

Koodi

Charlotte & Koodi, tekemisen riemua

Ripa

Hurja

Hilda

torstai 24. lokakuuta 2013

Haastajatehiksen paritreenit

Illalla oli ohjelmassa paritreenit, pareina olivat tällä kertaa Kati&Sanna, Merja&Charlotte ja Marko & Hanne. Suoritusjärjestys kutakuinkin em mukaisesti.

Kati aloitteli seuruun käännöksillä, joissa haasteena oli lähinnä hitaan kävelyn käännökset, joissa koira ennakoi perusasentoa, Sanna naksutteli hyvästä paikasta ja käännöksestä. Kovasti häiritsi Vissan suoritusta naapurikentällä rääkynyt belgi ja pariin otteeseen jouduttiin vähän sen kanssa pohtimaan. Samalla katsottiin myös Vissan perusasentoa, joka jäi pikkaisen vinoksi aina välillä. Naksuttelun kautta päästiin parempaan suuntaan.

Sanna otti Hildan kanssa kolmen liikkeen sarjan evl:stä. Ensin ruutu, tässä aiheutti hämmennystä merkin takana olleet ohjatun kapulat, ja H meinasi tarjota merkkiä sinne kohtaa. Ruudussa alusta ja paikka hyvä. Loppuosa meni hienosti. Ohjattu nouto oli tämän jälkeen, ja H meinasi vähän keskikapula kiinnostaa, koska oikea (joka siis hakuvuorossa) oli aika lähellä reunustaa, jossa mm agikeinu ja puomi ihan vieressä. Merkille meno näytti aika kivalta. Zetan tekivät myös kokonaisuutena, mutten itse valitettavasti nähnyt tätä, kun pohdittiin jo seuraavaa koirakkoa.

Osa koirista teki myös hiukan limittäin samaan aikaan. Muuten oli varattu n. 15min per koirakko treeniaikaa. Tätä lienee pohdittava jatkossa hiukan, kun ei meinannut aika riittää tällä kertaa kovinkaan monella.

Merja teki Ruun kanssa jotain, jota en nähnyt kun suunnitelin oman parini kanssa treeniäni.

Jay siis tämän jälkeen. Otin koemaisen kehääntulon tarkastuksineen, no problems, luoksepäästävyyden, vielä vähemmän no problems, ei oo mikään juttu Jaylle. Sitten jäätiin nillittämään peilin edessä paikkamakuun asentoa, ja lähinnä siitä jo taaksepäin eli perusasentoa. Jay on alkanut luistaa perusasennostaan, ja paikka on vaivihkaa valunut takaa mun kantapään taakse pari senttiä, joka aiheuttaa sitten sen että lonkka on vinossa paikkamakuussa joka tekee siitä sitten banaanin. Ja kun tähän vielä lisää etujalkojen pienen vinouden niin homma on paketissa. Jay heitti aiemmin vielä lonkalle vähän, kun eihän tollasessa asennossa kukaan pysy, mutta lihasten aktivoinnilla homma alkoi toimia kivasti. Mietin asiaa vielä illalla, ja kotona Jay ei mene kantapään taakse, ja ajattelin että vaikuttaako se että teen kotona sukat jalassa ilman kenkiä, asentoon niin paljon, vai onko kyseessä paikka sidonnainen juttu. Jay on kyllä aika leluorjentoinut hallissa, ja palkan odotus tekee välillä aina kiertymistä jalan ympäri. Saatiin Hannen kanssa kumminkin jonkinlainen lopputulema asiaan, ja yhtenä avaimena oli etupalkka, jolloin palkansuunta muutti sitä oletusarvoa banaanista eteenpäin. Myös perusasentoon tulo ja oma liike siihen vaikutti paljon, kun tehtiin vielä odotusalueella myöhemmin uudestaan. Pari hidasta askelta ja siitä pa, ja homma näytti paremmalta. Pohdintaa tähän vielä lisää kyllä vaaditaan. Ainakin se että pitää nyt palkkaa jokaikinen perusasento, jotta asenne muuttuu aktiivisemmaksi taas. Sekin tietty vaikuttaa.

Charlotte ja Koodi teki oman settinsä tähän väliin, sen verta näin, että hyppynoutoa tehtiin, muutama vino linja ja suoria. Tosi upeat nostot oli Koodilla. Vinoissa vaati jonkin verran vartaloapua että tuli hypyn myös takaisin. Muuta osaa en nähnyt kun jäin pohtimaan vielä Jayn peruasentoja.

Hanne otti Ripan kanssa aktiivisen kehääntulon, ja tämä oli nyt jo parempi kuin aiemmin, tähän lisättiin (Hannen hienon ratapiirroksen mukaisesti) hyppynouto, joka tehtiin pariin otteeseen. Ripa otti vähän myös jostain häiriötä, ja fiksailtiin rentouttamalla vähän lisää, ja kohta häntä heiluikin jo varsin mallikkaasti. Tästä siirtymä metallinoutoon, joka oli ihan superhieno ja iloinen. Loppuun vielä tunnari, jossa Hannen oma epävarmuus siitä oliko oma (ei merkattu) näytti ehkä hiukan vaikuttavan viimeiseen metriin palautuksessa. Tätä pohdittiin sitten porukalla, ja mietittiin josko treenivyö voisi olla eteentulossa vähän ahdistava, kun reunukset vähän sojottaa miten sattuu.

oli hauska treenata, ja pohtia väliin tuollaisia pikkuasioita. Enemmän toki voisi aikaa olla käytettävissä, tai sitä voisi käyttää tehokkaammin.

Käytiin lopuksi vielä osalla porukkaa pitkällä lenkillä parantamassa maailmaa, ja pohtimassa harrastuskuvioita.

tiistai 22. lokakuuta 2013

Ihan mahtava Toko-tehiksen leiri!

12. -13.10. suuntasimme Kaarinaan Tehiksen leirille. Tiina K oli valitettavasti kipeänä eikä päässyt mukaan, mutta muuten kaikki haastajat ja huippislaiset olivat paikalla. Majoituimme Tuorlan majatalossa ja siellä on kyllä mahtavat ulkoilumaastot ja puitteet treenailuun. Sääkin suosi, joten upeita ruskakuvia luvassa Sanna R:lta tänne blogiinkin!

Kouluttajana meillä oli Lentsu Välimäki, ja lauantaina haastajat aloittivat usvaisissa tunnelmissa läheisellä jalkapallokentällä. Olimme sopineet haastajaporukassa, että jokainen harjoittelee vuorollaan 20 minuuttia haluamiaan asioita/ongelmakohtia ja lopuksi annamme Lentsulle tunniksi vapaat kädet yhteiseen teemakoulutukseen.

Vissan kanssa harjoittelimme kaukoja, tai lähinnä katsoimme seisomisvaihtoja, miksi Vissa tahtoo aina oikaista takajalkansa taaksepäin. "Kurre" -tempun kautta saatiin sitä kuitenkin hyppäämään ihan nätisti suorillekin jaloille. Ei kun treenaamaan siis! Myös Charlotella ja Koodilla  näytti olevan kaukot teemana, joten kiva, että sain sekä kuunnella ja katsoa toisen tekemistä ja sitten treenata itsekin. Kertaus on opintojen äiti ;) Muuten jokaisella olikin erilaisia aiheita työstettävänä, ja kaikki olivat tyytyväisiä saamiinsa oppeihin.

Lentsun teematreenissä ehdittiiinkin sitten treenata monenlaisia asioita: teimme ihan peruspaikkamakuun, ja lisäksi teimme rivissä jääviä siten, että jokaisen vieruskaverilla oli eri asento, ja myös jätimme koiriamme alussa eri asentoihin  ja juoksimme tai kyykimme sitten itse koiran pysyessä paikallaan. Lisäksi harjoittelimme luoksetuloa ihmishäiriökujan läpi. Siellä lelut vinkui, pallot ja kapulat lenteli, mutta kaikille saatiin silti onnistumisiakin. Lisäksi kutsuimme koiria rivistä luokse vuorotellen, ja tämä oli melko vaikeaa monelle. Teimme myös sellaisen harjoituksen, että koirat jätettiin ensin istumaan isohkoon ympyrään selin toisiinsa, ja sitten ohjaajat kiersivät ympäri ja aina sai pisteen, kun sai toisen koiran vaihtamaan asentoa. Varmaan jokainen sai Vissan maahan istumasta (kaikki muut olivat tottelevaisempia), ja toisaalta minä en voinut käskyttää suullisesti muita, kun Vissa olisi reagoinut niihin  käskyihin. Tällainen vaatii siis meiltä paljon treeniä! Tehtiin sama myös siten, että jätettiin koirat makaamaan, ja se meni huomattavasti paremmin kaikilta, Vissaakaan ei tainnut saada muut ylös kuin Tuorlan tammi eli Marko hitsin kaukokäskyillään. :)

Sitten pidimme myös leikkimielisen leirikilpailun haastajien kesken, ensin joukkuekisa pareittain yhtäaikaa siten, että ajanotto lähti, kun toinen koirakko teki luoksetulon, sitten molemmat tekivät kaukoja 8 vaihtoa, sitten juosten seuruutettiin koiraa jalkapallomaalin ympäri, tehden maahanmenon matkalla, merkille , josta toinen koira lähetettiin ruutuun. Olimme Merjan ja Ruun kanssa samassa joukkueessa, ja saimme nopeimman yhteisajan. Hyvä meidän joukkue! :)

Sitten oli vielä vuorossa yksilökilpailu, jossa tehtiin luoksetulo stoppeineen, sitten koiran piti peruuttaa kahden kartion välistä, tehdä liikkeestä seisominen ja sitten lähettää koira ruutuun. Vauhdin puutehan ei ole meillä ongelma, joten yksilökisastakin Vissalle nopein aika eli tuplamestaruus tässä tiukassa kisassa (siitäs saitte, kun ette antaneet sen istua rauhassa häiriötehtävässä ;) )


Sitten nautimme hyvää lounasta väliin ja iltapäivällä päästettiin huipputehisläiset treenaamaan. Kenttä oli niin suuri, että meillä olisi ollut mahdollisuus pitää omat treenit toisessa päässä, mutta kaikki halusimme mielummin seurata, kun huippislaiset treenaavat omia ongelmakohtiaan.

Illalla meillä oli yhteinen illanvietto nyyttäriperiaatteella, eikä tahtonut pöytätila riittääkään, kun ruokaa riitti. Mirjami oli kehitellyt hauskan "tutustumisleikin", jossa jokainen vuorollaan joutui vastaamaan erilaisiin koira-aiheisiin kysymyksiin. Sitten ruokailun ja muun seurustelun lomassa jokainen teki SWOT-analyysin itsestään ja koirastaan. Tämä oli todella mielenkiintoinen harjoitus, kun tuli kirjoittaessa mietittyä kunnolla omia heikkouksiaan ja vahvuuksiaan, mutta lisäksi oppi myös paljon muista tehisläisistä, kun kukin läpikävi oman analyysinsä. Kiitos siis työryhmälle: Sanna R:lle, Mirjamille ja Charlottelle hauskan illan suunnittelusta!

Sunnuntaina jatkettiin tokoilua haastajat ja huippikset sekaisin, siten että jokainen vuorollaan teki n. 20 minuutin treenin  joko Lentsun teemoilla tai omillaan. Sää suosi, nautimme nyyttäreiden rääppiäisiä ihanassa syysauringossa ja seurasimme toistemme treenejä. Oli todella mukava tunnelma, ja paljon hyviä oppeja saatiin niin omista kuin muidenkin treeneistä. Erityisen hauska häiriötreeni oli huippislaisilla, joissa koiran noutaessa kapulaa ohjaaja vaihtoikin paikkaa toisen ihmisen kanssa. Voi niitä hämmästyneitä koirien ilmeitä, kun tajusivat (jos tajusivat..), että tuli otettua perusasento ihan väärän ihmisen vieressä. :)  Mutta tästä blogitekstistä tulisi kilometrin pituinen, jos alan kirjoittamaan mitä kukin treenasi, joten yhteenvetona voinen todeta, että meillä oli mahtava kouluttaja, johon kaikki olivat todella tyytyväisiä. Meillä on myös mahtavan mukava ja kannustava tehis-porukka, joten tästä on loistava jatkaa! Kiitos leirin järjestelyistä, ja kaikille hyvästä seurasta!

sunnuntai 20. lokakuuta 2013

Paljon häppeninkiä viime viikolla!

Kiirettä pitänyt sen verran, että oma blogi-postaus laahaa jäljessä. Pahoittelut siitä!

Viime keskiviikkona meillä oli pari-treenit, ja Markon ollessa reissussa, Hanne, Charlotte ja minä muodostimme "parin", ja Sanna ja Merja muodostivat toisen parin. Meillähän on ainakin haastajissa  treenisuunnitelma tehty sellaiseksi, että 2 kertaa kuussa treenaamme pareittain, jolloin kukin on ennakkoon fb-ryhmässä ilmoittanut mitä tekee ko. treenikerralla, jotta myös pari osaa valmistautua auttamaan eikä aikaa palaisi rajallisesta halliajasta turhaan säätämiseen. Välillä, liikkeistä riippuen, kaikkien parien toiset puoliskot treenaavat yhtäaikaa tai sitten voi halutessaan treenata yksin koko kentällä oman varttinsa, muiden kommentoidessa ja auttaessa. 1 kerta kuussa on sitten varattu häiriötreeniin ja 1 kerta kisanomaiseen treeniin, ja Marin valmennus on n. kuukauden välein.

Mutta viimeksi siis treenasimme pareittain, ja Vissan kanssa ohjelmassa oli kehään tulot ja liikkeiden välit. Vissa kun on vilkas kuin mikä ja kivoille ihmisille pitäisi käydä jakamassa rakkautta tai vähintäänkin taskut tutkimassa, niin olen nyt sitten (vihdoin!) herännyt treenaamaan tuotakin, että  saisin sen pitämään huomion minussa myös liikkeiden välissä. Vissa tekee kyllä innolla sille annetut tehtävät, mutta kun ei ole enää varsinaisesti käskyn alla, niin häipyisi mielellään moikkailemaan, tai tutkimaan omia juttujaan (tuon haistelun oletan kyllä liittyvän enemmän lähiaikoina odotettaviin juoksuihin).

Aloitettiin siis kehääntuloilla, ja Vissa on siinä vaiheessa yleensä todella latautunut ja innoissaan, joten pyrin hieman laskemaan sen virettä ja saamaan sen keskittymään ottamalla perusasentoja, seuraamista, asentojen vaihtamista ja palkkaamalla namilla niistä, ettei kehään mentäisi kuin pyörremyrsky minua komentaen. Hihnan irrottaminen jo nostaa kierroksia, kun kohta päästään tekemään kivaa! Pitää siis päästä irrottamaan hihna ajoissa ja tekemään seuruutreeniä yms. että saa taas ajatuksetkin mukaan tekemiseen, toki hallin odottelutila on aika ahdas tuollaiseen valmistautumiseen silloin kun muukin ryhmä koirineen on siellä.

Alussa Vissalla oli kova into mennä haistelemaan Charlottea, joten lähdin joka kerta sen kanssa takaisin aidan taakse "rauhoittumaan", kun se lähti omille teilleen. Muutama palautus riitti ja sitten se selvästi pinnisteli, että malttaa pysyä. Charlotte liikkuroi seuraamispätkiä ja liikkeiden alkuja ja siirtymisiä, ja ihan kohtuullisesti Vissa pysyi, muutamaa kuprua lukuunottamatta. Kokeiltiin myös siten, että jätän Vissan edellisen liikkeen loppumiskohtaan maahan ja kutsun sen sitten seuraavaan alkuun. Ainakin näin treeneissä se toimi myös, mutta kilpailussa en välttämättä luottaisi ainakaan ensimmäisten liikkeiden välissä, ettei ampuisi sieltä sitten kuin tykin suusta. Parempi harjoitella ja pitää "lyhyessä hihnassa".

Charlotte työsti liikkeiden loppuja, ja oli mielenkiintoista nähdä miten erilainen asia koiralle on, kun se on jätetty seisomaan, ja ohjaaja käy pois koiran luota ja palaa viereen, verrattuna siihen, että ohjaaja palaa samaan seisomisasentoon jäävässä tai hypyn jälkeen. Koodi ei siis hievahtanutkaan, kun Charlotte jätti sen seisomaan ja palasi sitten viereen, mutta varsinkin hypyn jälkeen, Koodi kyllä pysähtyi ja seisoi hienosti, mutta siinä vaiheessa, kun Charlotte tuli itse hypyn kohdalle, alkoi Koodi liikutella etujalkojaan. Ja väisti kun Charlotte tuli koiran viereen. Kokeiltiin sitten niin, että Charlotte ei hypyn jälkeen tullutkaan koiran luo, mutta liikkui muuten hypyn toisella puolella, ja silloin Koodi pysyikin liikkumatta hienosti.

Hanne treenasi mm. kehääntuloja Marin valmennusoppien pohjalta, ja hyvällä asenteella Ripa pääosin näytti liikkuvan.


Sannan ja Merjan treenejä en juuri ehtinyt seuraamaan, kun treenattiin itse yhtäaikaa, mutta ainakin Ruu näytti harjoittelevan käännöksiä erityisesti vasemmalle, ja kovin tyytyväisen oloisia olivat Ruu ja Hilda omiin suorituksiinsa. :)
 
 
Viikonloppuna meillä oli lisäksi Tehiksen loistava toko-leiri Kaarinassa Leena "Lentsu" Välimäen koulutuksessa. Oli kyllä huippuhauskaa ja -hyödyllistä! Siitä lisää seuraavassa postauksessa :) 
 
 
 
 
 
 
 
 

torstai 17. lokakuuta 2013

Huippisten häiriötreenit

Meillä oli jo kauden toiset häiriötreenit, ja mikäs näitä treenatessa, treenit kun ovat usein sellaisia mitä ei saisi toteutettua yksin treenatessa, ja viime kaudelta näitä tehneenä voisin sanoa että ainakin omakohtaisesti näistä on ollut todella suuri hyöty. Mun ja Hupsin kohdalla häiriötreeneissä erityisen tärkeää on ollut että ne otetaan hauskana leikkinä, en voi itse ajatella epäonnistumisia epäonnistumisina. Vielä viime kaudella Hups saattoi mennä häiriötreeneistä joskus epävarmaksi ja ilme muuttui vähän surkeaksi, nyt se on kovin reipas, tekee myös "virheitä" reippaasti, ja tämä on mielestäni ainoastaan hyvä asia.

Meitä oli tällä kertaa vain kolme paikalla, joten jokaiselle tuli aika paljon treeniaikaa, tehtiin häiriöitä koira kerrallaan niin että kaikki pääsivät myös tiheään tauolle. Ensimmäisenä oli ohjelmassa haastajien viikonlopun leirillä tekemä häiriökuja, saatiin tähän Marko ja Juuso extroiksi niin kujassa oli enemmän kuin kaksi ihmistä. Kaikki koirat juoksivat reippaasti häiriöiden läpi, tosin Hups kerran kehuista nappasti mun lähellä maassa olleen pallon joka oli samanlainen kuin sen oma pallo. Matkalla oli namikippoa, namipussia, leluja, lentäviä leluja ja kutsuvia ihmisiä. Extempore tehtiin extratreeni jossa koiria häiriköitiin jätössä. Felix ja Hurja pysyivät paikallaan, Felixin häntä heilui hurjasti kun sitä yritettiin houkutella leikkimään tai syömään, mutta sinnikkäästi se pysyi paikallaan, vapauttaminen takapalkalle oli hieman haastavaa molemmilla kun koirat eivät kuulleet ohjaajien ääntä kentän toisesta päästä kun hallissa oli niin kova meteli & häiriöt koiran ympärillä. Hups puolestaan lähti mukaan houkutteluihin, ensimmäisellä kerralla Marin iloinen juttelu sai sen ryömimään paikaltaan. Näitä meidän tulee selvästi harjoitella enemmän, toisi ehkä kaupan päälle lisää skarppiutta odotteluun. Saatiin tehtyä myös onnistunut odotus, vapautin luokseni palkalle, tässäkin sain kutsua useamman kerran.

Toisena tehtävänä oli ruutu/merkki ihmishäiriöillä. Kaikilla koirilla häiriöt merkillä olivat vaikeampia, ruutu puolestaan löytyi helposti ihmisistä viis. Meidän kohdalla ainakin tästä voisi tehdä päätelmän että ruutu nyt vaan on vahvempi kuin merkki. Hurjan ja Felixin vuorolla mua luultiin sekä merkiksi että kohteeksi jonka päällä tarjotaan 2on2offia :) Hupsille erityisen vaikeaa oli kun merkin takana oli ihminen, se ei millään olisi kehdannut mennä siihen eteen vaan tarjosi paikkaa merkin sivussa, ja vähän kaikkea muuta myös, kuten edellisen koiran alustan hakemista ruudusta.. Kuitenkin kun häiriöt siirtyivät ruutuun, löytyi merkki ongelmitta. Ruudussa meille oli vaikea ruudun takana hyppivä ihminen, paikallaan olevissa ei juuri ollut ongelmia.

Sen jälkeen tehtiin käskytyksiä seuraamisessa, Felix ei tainnut mennä juurikaan meidän häiriökäskyihin, kerran se oli lähdössä mun kanssa ruutuun, mutta yhtään jäävää asentoa se ei suorittanut muiden käskyistä. Hups on tehnyt tätä treeniä joitakin kertoja ennenkin, ja sen asenne on kyllä muuttunut matkan varrella todella paljon, nyt se suorastaan tsemppaa häiriöistä, toki piti pari jäävää yrittää suorittaa. Myös Hurja saatiin lankaan muutaman kerran suorittamaan istuminen tai maahanmeno, muutaman toiston jälkeen ei mennyt enää lankaan.

Seuraavana tehtävänä oli asennoissa pysyminen ja samaan satsiin tehtiin noutojuttuja. Asennoissa pysymistä tehtiin esim. keväällä Oilin ollessa kouluttamassa HSKH:lla. Tämä on kyllä todella hauska harjoitus. Hupsille vaikeimpia tässä ovat maahan-käsky sekä kyselyt "missä ruutu, mennäänkö ruutuun ja sen jälkeen käsky", myös iloinen juttelu on vaikeaa. Ruutu-häiriöillä se saatiin jopa paristi lähtemään paikaltaan ja maahan-käskyä se taisi totella innokkaasti melkein joka kerta. Leluhäiriöt tässä puolestaan ovat sille suht helppoja. Lopussa tuli jo todella hyvää pätkää jossa se pisti korvat kiinni muiden käskytyksiltä ja tuijotti vaan mua. Myös Hurja totteli iloisesti useita kaukojenvaihto-käskyjä muiltakin kuin Caritalta, Hurja ja Carita tekivät tässä myös kaukoja. Felixillä taisi olla ensimmäinen kerta tällaista harjoitusta, ja sille oli hieman haastavaa ihmisten huomio, kohteliaasti se olisi totellut kun pyydetään syömään namia tai tekemään asentojen vaihtoja.

Noutohäiriöissä tehtiin kapulan nouto kumartelevien ihmisten jaloista sekä edelliskerran häiriötreeneissä tullut idea että heitetyn kapulan lisäksi heitellään muita kapuloita ja/tai leluja. Hupsille tämä oli ihan mahdottoman vaikeaa, jos pallo lensi, niin sitten haettiin pallo ja vingutettiin sitä onnellisena. Se haki myös reippaasti kapulan ihmisten jaloista, tosi kivaa, viimeksi vastaava treeni oli sen mielestä hieman jännittävä. Saatiin lopulta tehtyä noutohäiriötkin, mutta tästä jäi kyllä vielä paljon treenattavaa :D Hurjalle ja Felixille harjoitus ei ollut ihan niin hankala kuin Hupsille.

Seuraavana tehtiin paikallaolohäiriöitä niin että vuorollaan jokainen koira oli paikallaolossa ja toiset suorittivat noudon ja ruudun. Hyvin kaikki pysyivät, tosin omalla vuorolla hieman jännitti kun aiemmin Hups oli yrittänyt lähteä ruutuun häiriökäskyllä, että ei kai se tässäkin, kyllähän se vilkaisi mutta ei ollut lähdössä.

Lopussa vielä paikallaolojen käskytyksiä joissa Juuso avusti liikkurina, meillä riittää näissä harjoiteltavaa, kun liikkuri kävi isosti heilumassa edessä tarvi Hups ylösnousuun kaksi käskyä, maahanmenot onnistuivat paremmin. Häiriökävelyissä liikkuri käveli oudosti, Hupsin ilme oli hieman jännittynyt mutta hyvin pysyi, oltiin aika lähellä ja toki kehuttiin koiria. Loppuun vielä istuminen niin että koirien takana huudettiin maahan-käsky, kaikki pysyivät istumassa :)

Loppuun jäi vielä hetki omaa treeniaikaa, tehtiin Hupsin kanssa lyhyt pätkä seuraamista sekä kaukoja kohti kentän laidalla odottavia seuraavia treenaajia, nämä koiran etupuolella häiriöt ovat meille yleensä pahoja, ja viime viikolla kaukot eivät onnistuneet, nyt kuitenkaan niissä ei ollut mitään ongelmaa, teetätin kaukojen sekaan die-temppua ja pyörimistä, joten oli pakko olla rento :)

Hauskat häiriötreenit, kiitos treenikavereille ja avustajille! Hupukin oli jopa väsynyt ja paineli kotona suoraan nukkumaan.

perjantai 4. lokakuuta 2013

Marin valmennuksessa

Viime keskiviikkona oli tämän syksyn, ja samalla tehiskauden, ensimmäinen valmennus. Tehisryhmät valitsivat tälle kaudelle valmentajakseen Mari Leiviskän, ja onneksi Mari suostui ottamaan pestin vastaan! Mari käy nyt ainakin koko syyskauden kerran kuussa kouluttamassa molempia tehisryhmiä. Treeniaikaa per koirakko on "ruhtinalliset" 15 minuuttia, eli montaa treeniaihetta ei tässä ajassa ehdi ottaa esiin.

Huipputehiksestä olivat Tiinaa ja Villiä lukuun ottamatta paikalla kaikki koirakot. Saimme olla Kengun kanssa ensimmäisinä suoritusvuorossa ja aiheeksi olin valinnut tunnistusnoudon. Kengun ongelma tunnarissa on ylivire ja sen mukanaan tuomat väärien kapuloiden maistelu sekä välillä myös tuominen. Saimmekin heti ongelman esiin Kengun oltua ihan kierroksilla halliin tulemisesta. Ekoilla toistoilla vääriä kapuloita maisteltiin ja nosteltiin oikein urakalla, mutta toistojen myötä homma alkoi sujumaan rauhallisemmin. Saimme ohjeeksi puuttua koiran väärään toimintaan "voivottelemalla ja torumalla", mutta niin, etä ohjaaja ei itse hermostu (helpommin sanottu kuin tehty!) ja muistuttamalla sanallisesti koiraa jo ennen liikettä oikeasta mielentilasta. Kokeillaan nyt tätä jonkun aikaa ja katsotaanko alkavatko tunnarit sujua paremmin myös "kisavireessä".

Seuraavana treenasivat Sanna ja Hups, ja heidän aiheenaan oli luoksetulon loppuosan vauhti ja nopea sivulletulo. Marin opeilla Hups alkoikin tehdä todella vauhdikkaita sivulletuloja eikä koira ehtinyt enää miettiä liikaa sivulletulotekniikkaa. Mari ja Felix puolestaan keskittyivät seuraamiseen ja seuraamisen käännöksiin. Felix lähti vastaamaan todella kivasti tehtyyn harjoitukseen, jossa Mari otti askeleita poispäin koirasta heti kun Felix alkoi vähänkin irtautua jalasta. Felixille tuli sitten kiire tulla nopeasti takaisin oikeaan seuraamispaikkaan.

Tiina ja Miilu harjoittelivat ohjattua noutoa. Miilulle haluttiin saada sähäkämpi merkille meno sekä nätimpi kapulan nosto. Merkille menoa harjoiteltiin kilpajuoksuna ja kyllä Miilu päihitti Tiina joka kerta juoksukisassa :) Kapulan nostoa treenattiin erillisenä harjoituksena ja ideana oli, että koiraa aletaan hoputtamaan ja kannustamaan jo ennen kapulan nostoa, jolloin koiralla on kiire takaisin ohjaajan luokse ja se ei ehdi jäädä saalistamaan kapulaa. Olipas hauskannäköistä ja iloista menoa!

Viimeisinä olivat vuorossa Carita ja Hurja ja myös he halusivat treenata merkkiä. Hurjalle kokeiltiin muutamaa erilaista palkkaustapaa, jolla koira saataisiin hakeutumaan oikeaan paikkaan merkin taakse mahdollisimman nopeasti. Välillä palkka oli suoraan merkin takana ja välillä se tuli ohjaajan kädestä tai lensi koiran jalkoihin merkin luokse. Kaikki palkkaustavat tuntuivat olevan Hurjasta yhtä mukavia :)

Marin ensimmäinen valmennus oli todella mukava ja hyödyllinen, ja kaikki tehisläiset olivat yhtä mieltä, että meillä on ihan huippu-goutsi!