Kalenterissa merkintöjä

Viikko 17 olikin tehisläisille puuhakas. Heti viikon alkuun (pääsiäis)maanantaina saimme jälleen vieraiksemme Hollolan Tokotiimiläisiä yhteisen kisaharkan merkeissä. Tehisläisistä pääsi osallistumaan yhtä lukuun ottamatta kaikki. Jokainen teki kisaharkan oman luokkansa mukaan. Alempien luokkien koirakot ehtivät tekemään luokan kaikki yksilöliikkeet yhteisen paikkamakuun lisäksi. Sen sijaan ylempien luokkien koirakot arpoivat luokastaan viisi yksilöliikettä suoritettavaksi paikallaolojen lisäksi, koska aivan täysimittaisiin kisasuorituksiin ei ollut aikaa. Oman vuoronsa ulkopuolella tehisläiset sitten toimivat muille liikkureina, kommentoijina, videoitsijoina tai muuten vaan hengessä mukana. Kisaharkka eteni sujuvasti ja täytti tarkoituksensa toko-kokeisiin valmentavana treeninä.

Heti seuraavana päivänä osa tehisläisistä jatkoi puuhastelua kevään ensimmäisen TOKO-Tehis-cupin merkeissä. Kyseessä on siis jälleen kisaharkka, mutta tällä kertaa tehisläiset toimivat järjestäjinä, ja harkkaamaan tulivat muut. Ylemmille luokille järjestetään kisaharkka vapaavalintaisine kommentointeineen. Varsinainen Tehis-cup käydään alemmissa luokissa. Eli cupiin kuuluu kolme osakilpailua, joista toki jokaisessa osakilpailuissa menestyneet palkitaan, mutta suurimman ja mahtavimman;-) palkinnon saa osakilpailuissa yhteensä parhaiten menestynyt koirakko.

Tällä kertaa alokasluokka veti eniten osallistujia, kymmenkunta. Avoimeen luokkaan osallistui viisi koirakkoa. Luokissaan tällä kertaa parhaiten sijoittuivat:

ALO

1. walesinspringerspanieli Wera ja Elina Kautto 191 p.

2. keeshond Säde ja Anniina Jehkonen 190,5 p.

3. australianpaimenkoira Peppi ja Elina Lopperi 187,5 p.


Tässä vielä jälkikäteen lisättynä kuva ALO-luokan sijoittuneista (kuva: Mari Jokinen):

AVO

1. labradorinnoutaja Rambo ja Eveliina Rinne 164 p.

2. cockerspanieli Simo ja Pirkko Soininen 160,5 p.

3. keeshond Bella ja Pekka Karimeri 160 p.

Onnea menestyneille sekä kiitos ihan kaikille osallistumisesta ekaan Tehis-cupiin! Valtavan hyviä suorituksia näiden kuuden lisäksikin nähtiin.

Keskiviikkona Tehiksessä jatkuivat normaalit viikkotreenit. Haastajien ryhmässä jakauduimme puoliksi, kun kerran kolmen treenit ovat osoittautuneet ainakin meidän ryhmässä toimivaksi tavaksi treenata. Kukin ilmoitti etukäteen treenisuunnitelmansa, ja muut avustivat sen toteuttamisessa. Aiheet vaihtelivat hereillä pysymisestä evl-luokan ohjattuun noutoon. Puolitoistatuntisemme loppupuolella teimme vielä paikallaolot kuuden porukalla.

Alkuviikon ahkeran yhteisen ohjelman jälkeen olikin muutaman päivän tauko ennen kuin taas osa tehisläisistä kokoontui Ojankoon, tällä kertaa tokon maajoukkueen karsintakokeen järjestämisen merkeissä. Tällä kertaa tehisläisiä näkyi muiden HSKH:laisten ohella talkoohommissa, yleisönä ja myös kisaamassa. Valtavan hienoa menestystä ekoissa karsintakokeissaan saavuttikin Huippiksista Mirjami ja Kengu: tiukasta arvostelusta huolimatta kirkas ykköstulos ja sijoitus peräti kuudes reilun parinkymmenen koirakon joukossa! Vau, onnea!!!

Yhteenvetona tästä viikosta voi siis sanoa, että Tehikseen kuuluminen ei tarkoita pelkkiä treenejä keskiviikkoisin, vaan kalenteriin tulee monenlaisia muitakin merkintöjä.

 

Marin valmennus

Eilen oli taas perinteinen Marin valmennus ja huippislaisia oli treeneissä viisi paikalla.

Ensimmäisenä Tiina ja Miilu tarkastelivat ainakin seuraamista ja kaukoja. En valitettavasti ehtinyt näkemään treeniä kunnolla kun valmistauduin omaan vuoroon, mutta ainakin perusasentotreeneillä Miilun seuraamisasento parani huomattavasti treenin edetessä.

Seuraavaksi olimme siis Villin kanssa vuorossa. Meillähän suurimmat ongelmat ovat edelleen asenteessa ja tehtävien suorittamisessa vauhdilla ja/tai voimalla. Marin kanssa ollaan aikaisemmin työstetty sekä merkille menoa että perusasentoihin tuloa niin ettei Villillä ole enää vaihtoehtona olla suorittamatta liikettä kunnolla. Tämä treeni on auttanut meitä paljon, mutta paljon on tietä vielä tallattavana :-). Eilen otettiin ohjelmaan kuitenkin hieman erilaisia liikkeen osia ja halusin keskustella Marin kanssa minua kohti tulevien liikkeiden hitaudesta. Näitä lähestyttiin hieman enemmän hetsaamisen ja palkalla härnäämisen kautta ja kas, kyllähän kelpie juosta osaa kun jotain oikein haluaa. Jatketaan näitä, ehkä jopa ihan perustreenejä, mutta kun ne ovat juuri niitä missä meillä homma eniten takkuaa.

Villin jälkeen vuorossa Hurja ja Carita. Hekin katsoivat tänään seuraamista ja Hurjalla tulikin esille selvää alisuorittamista seuraamisen suorilla ja pitkillä pätkillä. Vaikeissa koukeroissa tai Caritan huomautettua asiasta Hurja kyllä näytti todella hienosti taitonsa. Hurja tietää olevansa niin pro, ettei tuollaisiin helppoihin pätkiin tarvitse sen mielestä panostaa :-). Siispä eilen etsittiin tasapainoa suorien ja koukeroiden välillä ja yllätettiin Hurja monta kertaa. Treenin edetessä Hurja tsemppasikin hienosti ja Caritakin taisi innostua seuraamisen, myös niiden suorien, treenaamisesta.

Seuraavaksi vuorossa Sanna ja Hups. Heillä oli ohjelmassa jäävistä liikkeistä mukaan lähtemistä ja asennoissa pysymistä. Alussa Hupsille yritettiin saada aikaiseksi häiriötä jotta ongelma eli häiriöön kiinnijääminen saataisiin esille. Hups on kuitenkin todella taitava häriöharjoittelussa eikä juurikaan mennyt lankaan. Kokeiltiin sitten ”luonnollisemmalla” yllättävällä häiriöllä ja minä menin ulko-oven taakse mistä tulin yllättäen kovaäänisesti sisälle. Tähän lankaan Hups meni ja jumiutui hetkeksi katsomaan minua eikä lähtenyt Sannan mukaan. Näissä tilanteissa Sanna on välillä hätääntynyt ja jäänyt pyytelemään Hupsia mukaansa, mutta nyt Sanna pyrki määrätietoisesti jatkamaan matkaansa toistaen käskynsä. Tämä toimi todella hyvin ja Hups vastaa erittäin hyvin Sannan käskyihin luopuen häiriöistä kunhan Sanna pysyy itse määrätietoisena.

Viimeisenä vuorossa Mirjami ja Kengu. Heillä ohjelmassa tunnistusnoutoa jossa heti ensimmäisellä yrittämällä tuli virhe esille. Kengu juoksi kapuloille suu auki eikä keskittynyt ja toi lopulta väärän. Yllättävä virhe lähiaikoina, mutta kuvastaa sitä miten Kengu nostaa välillä hetkessä kierroksia eikä Mirjami pysty sitä välttämättä etukäteen tietämään. Kengun tunnari on kuitenkin talven aikana edistynyt hurjasti eikä suuria konfliktitilanteita liikkeen ympärillä enää synny. Toistolla tunnari onnistui nytkin useaan kertaan ja nyt ohjelmistoon pitää taas ottaa liikkuroituihin tunnareihin enemmän kapuloita jotta Kengu ei voi hätiköidä ja ohjeeksi tuli myös kokeilla jotain rauhoittavaa sanaa/käskyä matkalla kapuloille.

Taas jäi aika kovin lyhyeksi, vaikka meistä yksi puuttuikin. Ollaankohan me vaan niin kovin ongelmallisia vai onko ajan loppuminen vaan merkki hyvästä valmennuksesta josta olisi mukava nauttia pidempäänkin :-)?

Haastajien kisamaiset

Vuorossa oli jälleen kisamaiset treenit koko kentällä. Melkein kaikilla oli kuitenkin omat agendat, johtuen osin parinviikon takaisista kisoista.

Treenit aloitti Marko ja Jay, he tekivät puolikkaan VOI-luokan. Sanna liikkuroi ja olikin suunnitellut mukavan seuruukaavion. Hyvältä näytti kaksikon tekeminen.

Oltiin Ruun kanssa toisena ja tehtiin viisi liikettä putkeen.  Laisin kokeen innoittamana, aloitettiin tunnarilla, sitten kaket, ruutu, hyppynouto, ohjattu ja seukku. Ruu palkkautuu kovasti noudoista ja ruudusta jonka lopussa aina pompahtaa seuruuseen tullessa. Tätä työstetään nyt muistutus- käskyllä metriä ennen viereen tulemista. Kaket suoritti oikein hyvällä asenteella, seuraaminen lopuksi, jossa tarkoitus oli ylläripalkata. Päästiinhän se lopulta palkkaamaankin, kun käännös vasemmalle alkoi sujua. Lisää seukkutreeniä meille, koska siitä ei vielä(kään) ole tullut meidän uutta parasta liikettä ;-)

Ruun jälkeen olivat vuorossa Sanna ja Hilda. Heilläkin on polttopisteessä seuraaminen. Hilda yrittää superisti ja kierroksilla käydessään tarjoilee välillä istumista hitaassa kävelyssä. Tätä on Sanna nyt hifistellyt ja paranee, paranee J
Liikkuroin Charlotten ja Koodin AVO luokan. Alkuun oli suunniteltu kehääntuloja, jos Koodi ääntelee, mutta tämä jäi turhaksi, koska päästiin heti suoraan aloittamaan. Oikein hienosti Koodi keskittyi jokaisen liikkeen suorittamiseen ja teki ne loistavalla asenteella. Charlotten luonteva liikkuminen ja Koodin upea seuraaminen, todella mallikasta!
Hanne ja Ripa tekivät kehääntuloja, välisiirtymisiä, seuruuta ja luoksarin aloituksia. Ripa on päässyt hienosti seuraamisen makuun. Tekeminen on nyt niin kivaa, että pientä ääntä voi tulla aloituksissa. Tätä työstettiin välisiirtymissä, sekä  luoksarissa palkkaamalla jättöjä.  Mietittiin myös edeltävän liikkeen palkkaustapaa;  viretason laskulla saatiin Ripa rauhallisemmaksi ja Hanne pääsi palkkaamaanJ
Kati ja Vissa tekivät viimeisenä. Tauolta palannut Vissa treenasi seuruun aloituksia, vierelle tuloa ja lyhyitä pätkiä käännöksin. Hyvällä asenteella Vissa oli mukana ja keskittyi Katin kanssa tekemiseen. Tervetuloa mammalomalta ”sorvin” ääreen J
Lopuksi tehtiin vielä paikkikset, istuminen ja makuu, jotka Marko meille liikkuroi.
Ulkotreenejä tässä itse kukin varmasti kovasti jo kaipailee. Vartti per koirakko miinus paikkikset ei meinaa riittää, kun olisi niin paljon puhuttavaakin.
TULE JO! Ulkokausi ja tuo kaivattu tila ja ennen kaikkea aika mukanasi. Sitä odotellessa ensiviikko tuo kovasti odotetun ja vielä kovemmin tykätyn Marin valmennuksen.

Aurinkoisia ulkotreenejä toivotellen, Haastajat!

 

 

 

huippisten häiriötreenit

Tällä kertaa treeniohjelmassa oli häiriötreenit ja suunnitteluvuorossa allekirjoittanut sekä Tiina K. Paikalla oli viisi koirakkoa. Mietimme häiriötreenisuunnitelman jo hyvissä ajoin etukäteen, tutun "muutama liike/osa joihin erilaisia häiriöitä"-teeman mukaan. Näissä häiriötreeneissähän koirat on yleensä tosi päteviä, ja hoksaavat jo nopeaan että kyseessä on häiriötreeni, ainakin omalle koiralleni tällaiset ovat olleet kuitenkin todella hyödyllisiä, lisäävät sen varmuutta liikkeissä/osissa ja yleensä sen motivaatio tehtävää kohtaan kasvaa kun joutuu yrittämään vähän enemmän tosissaan. Häiriötreenit ovat yleensä myös todella hauskoja ja näitä on kiva treenata ryhmässä jossa muut tuntevat jo koiria ja voi luottaa siihen että omalle koiralle tehtävät häiriöt ovat sille sopivia- eivät tietenkään sellaisia ettei se koskaan menisi lankaan :)

Treeneissä vuoroteltiin ja kaikki suorittivat samat tehtävät.

Ensimmäisenä, ennen kuin koirat ehkä olivat huomanneet että kyseessä oli häiriötreeni tehtiin "kisamainen" kehääntulo niin että tapahtui joku yllättävä häiriö suunnilleen liikkeenaloituksessa. Suurimmalle osalle koirista ja ohjaajista tämä olikin ihan helppo nakki, korkeintaan vähän vilkaisivat yllättäen juoksevaa ihmistä tai lentävää lelua. Meille Hupsin kanssa tuli aika osuva häiriö, yllättäen kovaäänisestä nauraen juoksemaan lähtenyt ihminen melkein säikäytti mut ja onnistuin hukkaamaan koirankin hetkeksi :D  Niin hyvä häiriö juuri meille!

Toisena tehtävänä oli noutohäiriöt, tässä kaksi erillistä juttua, tasamaanoudon (tai tunnarin -kukaan ei tosin ollut niin hurja että olisi valinnut tunnarin tähän) aikana heiteltiin leluja ja kapuloita meno- ja tulomatkalla. Tämä oli useammalle koiralle jo hieman haastavampi treeni ja muita kapuloita piti käydä vähintään tarkastamassa, tai kokeilla että josko se pallo sittenkin olisi ollut kivempi vaihtoehto. Hupsille ensimmäinen kerta oli tosi vaikea ja huomasi heti vauhdissa että sitä mietitytti kovin, toistolla sitten kehuin ja vähän kiritin, sen jälkeen hiffasi homman ja tuli jo reippaasti vain vähän lähimpiä häiriöitä vilkaisten. Noutoteemalla tehtiin myös kapulanpitohäiriöitä, muut yrittivät (tietenkin koiraan koskematta) saada koiran irrottamaan kapulan tai vaihtamaan sen tarjottuun namiin yms. Kukaan koirista ei tainnut tässä kapulaa tiputtaa, korkeintaan ote hieman löystyi. Hauska harjoitus, ja Hupsille tämä tuntui olevan ehkä jopa hieman helpompaa kuin pelkkä kontakti ilman kapulaa. Toki, maahanmeno-käskyä piti tässäkin totella.

Seuraava teema oli merkkihäiriöt, ensimmäisessä tehtävässä merkin säde oli merkattu käsipyyhepapereilla "katkoviivoin". Osille koirista tämä ei ollut juttu eikä mikään, mutta seuraavassa vaikeammassa tehtävässä käytiin sitten testaamassa oisko paperit olleet kosketusalustan merkityksessä, kun tehtävä vaikeutui niin häiriötkin huomattiin. Hups tosin taisi käydä haistelemassa paperit jo ensimmäisellä kerralla. Toinen merkkihaaste oli ihmisiä matkan varrrella merkillemeno matkalla, kaikkihan olivat jo tehneet saman merkin ensimmäisellä kerralla, ihmiset kuitenkin saivat monelta merkin "katoamaan" ja löytyi myös toinen merkki lähempää, ruutu tai sitten ne merkin sädettä merkanneet paperit. Kaikki kuitenkin lopulta löysivät myös merkille ihmisistä huolimatta. Merkkitreenin viimeisenä tehtävänä oli yksittäinen merkkilinjaa vastaan kävelevä ihminen, tätä eivät ihan kaikki tehneet, ja niille jotka tekivät se ei ollut kummoinenkaan häiriö edellisten jälkeen.

Viimeinen tehtävä oli kaukokäskyt, niitä tehtiin ensin ohjaajien ollen selin koiraan ja avustaja näytti jos koira suoritti vaihdon. Osalle koirista oli muutama ensimmäinen käsky hankala, mutta kun pääsivät juonesta kiinni niin kaikki osasivat hienosti. Joissakin vaihdossa ei ehkä tekniikka pitänyt ihan niin hyvin kuin tavallisesti, mutta vaihdot suoritettiin. Tässä extrahäiriönä toki viereisen kentän agitreenit ja niiden johdosta jo muutenkin hieman huono kuuluvuus. Sitten tehtiin kaukoissa jo perinteistä asennoissa pysymistreeniä. Tässäkin jokainen koira saatiin ainakin hieman siirtymään tai tekemään joku väärä asento toisten käskyistä mutta hienosti alkoivat kaikki tsempata. Hupsin kohdalla huomasin että kun näitä ei ole vähään aikaan juurikaan tehty niin siihen "kuplaan" pääseminen kesti kauemman kuin ennen, ehdittiin taas totella ehkä miljoonaa maahan ja istu-käskyä ja syödä joku tarjottu namikin. Viimeisenä tehtävänä oli vielä tehdä kaukoja ruutuun juoksevan koiran vieressä, tämäpä olikin meille hyvä treeni, tapahtui juuri sellainen koemainen virhe kun Hups katsoi ohitse ruutuun juoksevaa Miilua ja jätti tokan vaihdon tekemättä, uusinnalla onnistuttiin.

Näistä treeneistä muistin, että meidän Hupsin kanssa pitäisi ehdottomasti treenata enemmän häiriöitä, sen lisäksi että ne on yleensä koiran ja mun mielestä hauskoja treenattavia ja treenifiilis on automaattisesti hyvä, ne myös vahvistaa sen osaamista ja luottoa itseensä (ja ehkä siinä sivussa muhun) ja ne asiat joissa ei ole juuri häiriöitä treenitty (esim. merkki) tuntuvat olevat sen heikoimmat lenkit, ehkäpä niitä saadaan vahvistettua häiriöiden kautta. Toisaalta, olen myös viime aikoina tainnut pitää treenit kovin helppoina, ja Hups tylsistyy niin nopeasti, joten senkin takia näille on ainakin meidän treeneissä jatkossakin taas tilausta ja aiomme taas treenata häiriöjuttuja ahkerammin.