Hups on 2-vuotias bordercollienarttu, tällä hetkellä kilpailemme voittaja-luokassa. Hups on itsenäinen ja herkkä, pehmeä pikkukovis. Hups ei ole ollut mikään helppo koira, sen kanssa ei ole valmiina tullut halu tehdä ihmisen kanssa, vastaavasti itse en ole sitä osannut pennusta asti vahvistaa oikein. Pentuna Hups oli kovinkin pikkuvanha, ja edettiin aivan liian nopeasti niin että tokosta tuli sille varmaan oikeastaan aika tylsää ja vähän ahdistavaa. Hups reagoi helposti ohjaajan mielenliikkeisiin ja huomaa kyllä pienenkin tyytymättömyyden vaikka kuinka yrittäisi sen pitää omana tietonaan.
Viimeisen vuoden ajan olemme rakentaneet motivaatiota ja yhteistyötämme muuallakin kuin vain tokokentillä. Tämä on tuottanut tulosta ja jo jonkun aikaa olemme pystyneet jälleen enemmän myös vain "treenaamaan". Seuraavana tavoitteena meillä on rakentaa koiran osaaminen sille tasolle että olen oikeasti tyytyväinen ja varma sen osaamisesta.
Hups ja ohjaajansa ovat molemmat varsin häiriöherkkiä, yksi keskeinen tavoite treeneissä on myös parantaa häiriöidensietoa, niin koiran kuin ohjaajankin. Itse olen myös kova jännittämään vähän kaikkea, etenkin tietty kisoja tai kisamaisia treenejä ja näin opetan helposti ohjaajaherkälle koiralle että ko. tilanteissa on jotain pelottavaa. Pyrimme jatkossa tekemään paljon kisamaisia treenejä niin että koira tottuu jännittävään ohjaajaan.
Toko-kaverina Hups on haasteistamme huolimatta ihan paras, se on valtavan älykäs, oppii asioita kerrasta. Se on myös aika varma, tekee oppimansa asiat juuri niinkuin ne on sille opetettu. Kotona treenailemme paljon temppuja ja hömppää naksutellen ja vapaasti soveltaen. Nykyisin Hups on treeneissä useimmiten varsin iloinen ja yritteliäs, näidenkin eteen on tehty paljon töitä.
Minulla on tosi vahva visio siitä miltä haluan koirani joskus tulevaisuudessa näyttävän ja nykyisin uskallan jo aika usein pitää pääni tilanteissa joissa joku muu ei usko siihen että positiivisin keinoin saadaan aikaiseksi sitä mitä haluan. Haluan että koira tekee asioita siksi että se valitsee tehdä ne, ei siksi että käsketään. Oman koirani haluan olevan innokas, vauhdikas ja iloinen, pisteet ovat aika toisarvoisia, tärkeintä on se miltä koira näyttää.
Tulevan kauden tavoitteena on pääsylippu sm-kisoihin, yritän kuitenkin unohtaa turhat kiireet ja aikatauluihin sidotut tavoitteet, jos emme ole valmiita olemaan niin hyviä kuin itse asettamani kriteerit, niin sitten ei auta kuin treenata lisää :)
Muutamia yksittäisiä treeninaiheita voisin mainita loppuvuodelle
-perusasennon tarjoaminen vahvemmaksi, niin että kantaisi myös kisatilanteissa
-kaukojen s-i ja s-m vaihdot kuntoon
-seuraamisen käännöksissä pään ylhäällä pitäminen
-yhteistyön, motivaation, vauhdin ja innon kasvattaminen edelleen.
Aiemmin olen aina listaillut koko elämän tavoitteita ja toiveita ja haaveita, mutta nykyisin taidan olla sillä kannalla että nautitaan treeneistä, ja katsotaan mihin asti se kantaa.
Toimin HSKH:ssa kouluttajana, liikkeenohjaajana ja koetoimitsijana, sekä olen myös TOKO-jaoksen vetäjä. Kuuluimme Hupsin kanssa TOKO-Tehiksen B-ryhmään kaudella 2012-2013. Aiemmin olen ollut tehiksessä schapendoesini Saran kanssa. Sara kilpailee EVL:ssä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti