maanantai 10. helmikuuta 2014

Oilin opeissa

Lauantaina oli Oili Huotari kouluttamassa seuralla, tehisläisistä oli paikalla hyvä edustus, haastajista 5 koirakkoa ja huippiksista 3, lisäksi tehisläisiä oli mukana myös kuunteluoppilaina.

Koulutus alkoi yllärikisaharkalla, Oili oli ennakkotietojen perusteella päättänyt jokaiselle koirakolle neljä liikettä jotka sai kuulla vasta kehään mennessään. Suoritusten jälkeen kun käytiin niitä läpi, niin Oili vielä mainitsi kuinka tärkeää on tietää minkä takia mitäkin tehdään ja miten niitä tehdää, kisaharkoissa tärkeää on oikeasti kisamaisen tilanteen luominen, jos kisaharkat muuttuvat rutiiniksi ja niitä vaan "tehdään" ei niistä ole hyötyä. Omalla kohdallani tästä ei ainakaan ollut pelkoa, tuttu yleisö teki tilanteesta huomattavasti jännittävämmän kuin mitä oikea kisa. Ja kun tietää että useat tarkat silmät seuraavat ja kirjoittavat kommentteja, kokeessa on sentäs vain yksi tuomari, ja yleensä tuomarit ovat paljon armollisempia.

Tämä tapa jossa kommentit kirjoitetaan lapuille on mielestäni todella toimiva, niihin kun voi perehtyä vielä myöhemminkin, suulliset kommentit unohtuvat samantien. Kommenteissa tuli tarkkoja huomioita, mutta myös positiivista palautetta.

Tehtiin vielä yhdessä paikallaolot kahdessa rivissä, koirat eivät tuntuvat olleen moksiskaan erilaisesta muodostelmasta.

Kirjoittelin ylös joitakin yleisä juttuja koulutuksesta

Kun tehdään paljon kisanomaisuuksia, se näkyy helposti "kuhan nyt vaan vaan tehdään"asenteena -> oltava oikeasti kisamaisia, muutenkin pitäisi miettiä miksi jotakin tehdään, jos tehdään häiriötreenejä niin ohjaajan olisi aina tiedettävä miksi jotakin treeniä tehdään, ei tehdä häiriötreenejä vain siksi että muutkin, tämä on erityisen tärkeää jos kyseessä on nuori koira, ettei viedä sitä liian vaikeisiin tilanteisiin joista se ei vielä selviä.

Nuoren koiran kanssa tulisi aina ensin treenata palaset kunton, sitten vasta kokonainen kisa, ja kun se sujuu niin voidaan ympätä häiriöitä

Kisaamisesta tuli myös monia hyviä ajatuksia, kuten ohjaajan asenteen näkyminen suorituksissa, jos mennään kehään "tämä koira ei osaa"-ajatuksella vs. rinta rottingilla kehään, vaikuttaa niin koiraan, ohjaajaan kuin tuomariinkin.

Oili jaksoi myös useaan otteeseen korostaa perusasioitten tärkeyttä. Kisaharkasta saatiin myös yleisellä tasolla palautetta ohjaajien pienistä (ja vähän suuremmistakin) avuista, ohjaajien reagoinnista jos esim. koira haukottelee->ohjaaja heti huolestuu, seuraamisissa olisi paljon parantamista niin peruasennoissa kuin eleettömissä ohjaajissa.

Olisi tärkeä muistaa että koiralla tulee olla hyvä olla kisakehässä, etenkin nuoren koiran olisi tärkeää olla iloinen ja reipas, kauneusvirheitä voi korjata sitten vähän vanhempanakin.

Ongelmista pitäisi aina miettiä mikä on ongelman ydin, mistä ongelma aiheutuu, ei niinkään miten ongelma ilmenee vaan mistä se johtuu

Tiettyihin treeneihin ei saisi jäädä jumiin vaan pitäisi siirtyä rohkeasti eteenpäin.

Osaavalle koiralle pitäisi antaa vastuuta tekemisestä, ei tehdä kaikkea koiran puolesta ja olla aina auttamassa.

Kisaharkan lisäksi jokaiselle koirakolle oli vielä 25min koirakkokohtaista aikaa, ja lopussa ehdittiin vielä tehdä vähän yhteistreeninä paikallaolojen jättöjä ja kaukoja ympyrällä.

Tehisläiset treenasivat koulutuksessa:

Tiina ja Villi tekivät seuruuta ja ohjaajaa kohti juoksemista, jossa ohjaajan takana oleva palkka ja siitä kilpaileminen koiran kanssa näytti todella toimivalta ratkaisulta. Tiina ja Miilu tekivät ruutua ja tunnaria. Haastajista Marko ja Jay treenasivat peruasentoa ja kaukoja, läksyksi tuli jatkaa peruasioiden perusteellista vahvistamista, Merja ja Ruu tekivät vuorollaan ainakin seuruuta, seuruussa siirrettiin vastuuta ohjaajalta koiralle. Charlotte ja Koodi paneutuivat vire/ ja ääntelyasiaan, Hanne ja Ripa treenasivat myös seuruuta ja Sanna ja Hilda kuuntelua. Meillä Hupsin kanssa aiheena oli myös seuruu ja ehdittiin katsoa myös jääviä.

Koulutuspäivä oli todella antoisa ja oli mielenkiintoista seurata kaikkien koirakoiden osuudet, Oili on todella hyvä kouluttaja jolta löytyy kaikille koirakkokohtaisesti omat neuvot ja tuntuu että hän todella miettii ja paneutuu jokaiseen koirakkoon. Oili myös osaa hyvin vaatia ohjaajilta ja ymmärtää erilaisia koiria, nuorille muistaa muistuttaa että oikea asenne on tärkein, ja osaavia koiria ja niitä auttavia ohjaajia sitten pistetään vähän ruotuun :)

Kerrassaan loistava koulutuspäivä hyvässä seurassa, kiitos kaikille, Oilille, tehisläisille ja muille osallistujille!

Lyhyesti vielä loppuun mun ja Hupsin kuulumisia, edellisessä postauksessa ei ollut mainittu, mutta myös Hups sai (vihdoinkin) ykköstuloksen oman seuramme kokeessa tammikuussa ja näin ollen oikeuden isojen koirien luokkaan. Ennen koetta teimme aika paljon liikkuroitua kokonaisuustreeniä, (tehis edesauttoi suuresti että meillä oli mahdollisuuksia näihin!) vaihtelevasti palkkaillen välillä enemmän ja välillä palkattomuuksia. Kokeessa Hups oli hurjan rento, ja ensimmäistä kertaa ikinä mulla oli koekehässä lähes samanlainen koira kuin kahdelleen treenatessa, ja ehkäpä sillä koiralla oli myös mukana lähes samanlainen ohjaaja kuin kahdelleen treenatessa :) Nollasimme hyppynoudon, mutta muuten liikkeet sujuivat hyvin oman tasomme mukaisesti, oli haisteluita jätöissä, hieman valuvia stoppeja, kontaktin tiputtelua seuruussa, ruudusta karkaamista, tunnarin pureskelua ja kaukoissa s-i vaihdossa reilu etenemä. Meillä on siis treeninaiheet erittäin hyvin selvillä. Virheistä viis, tärkeintä mulle on hyvä fiilis joka kisasta tuli, meillä oli ihan oikeasti kehässä kivaa koiran kanssa yhdessä, ollaan tehty paljon tokon ulkopuolisia kahdenkeskisiä juttuja, ja tuntuu että ne alkavat pikkuhiljaa näkyvä suhteessamme. Erityisen iloinen olen siitä kuinka hyvin liikkeiden välit toimivat ja kuinka hyvin Hups palkkaantuu nykyisin kehuista vielä vikankin liikkeen jälkeen, muistan kun aikanaan tuntui siltä, että mun kehuilla ei oo sille niin minkäännäköistä merkitystä :) Nyt sitten taas on pistetty liikkeitä palasiksi, ehkäpä käydään maaliskuun kokeessa kokeilemassa miltä ne näyttäisi koetilanteessa, mutta kiirettä ei pidetä, joko mennään rennosti tietäen virheemme, tai sitten odotellaan valmiimpaan.

Tässä linkki meidän koevideoon.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti