Viimeistelytreenit ennen SM-kisaviikonloppua. Teimme
huippisten kanssa yhteiset paikkikset, EVL ja AVO. Haastajista paikalla olivat
Katia ja Vissaa lukuun ottamatta kaikki. Marko teki Jayn kanssa vain
paikalla-olon, Charlotte herkisteli Koodia omatoimisesti. Ruun kanssa tein
paikkisten lisäksi AVO-koirille häiriöksi hyppynoutoa ja liikkuroituna
ylivaikean tunnarin. Hildan repertuaariin kuului ruutu, tunnari ja
kuunteluharkka-häiriö. Ripa teki VOI luokkaa.
Haastajien riveistä SM:iin osallistuu neljä koirakkoa; Charlotte&Koodi ja Marko&u AVO luokassa, Sanna&Hilda ja minä&Ruu EVL:ssä yksilökisassa. Kovasti tsemppiä seuran joukkueille ja kaikille muillekin HSKH:ta edustaville!
Tehiskautta on jäljellä vielä elokuun loppuun asti. Kun aloitimme
Haastajissa viime vuonna, opettelimme Ruun kanssa VOI-luokan liikkeitä. Tehiskauden
tavoitteemme oli saada EVL-liikkeet valmiiksi, mahdollisesti jopa yksi koekäynti
J
Elokuun alkupuolella osallistuimme voittajaluokkaan ja saimme sieltä
ykköstuloksen, komeat pisteet ja luokkavoiton. Päätin yhden ykkösen riittävän meille
menolipuksi EVL:ään. Koska tokon
”kuningasluokkaan” meno tuntui isolta askeleelta, en halunnut itselleni kovin
pitkää kisataukoa, jottei osallistumiskynnys kasvaisi liikaa. Korkkasimme EVL:n
marraskuussa, ykköstuloksella, kera luokkavoiton J Kokemus oli
ajatuksia herättävä ja mieleen tuli monta asiaa, joita olisi pitänyt
harjoitella etukäteen. Pari kuukautta treenattiin ja sitten kisasimme
ensimmäistä kertaa oman seuran kokeissa, jännittävä hallikisa, josta ykköstulos
ja luokkavoitto. Seuraavaksi suuntasimme
tokoilemaan Mikkeliin, tuliaisina hyvä kakkostulos, kokemuksia rikkaampana
taas, pää täynnä oivalluksia ja treenisuunnitelmia. Neljäs kerta toden sanoi; lähes
päivälleen vuosi siitä, kun aloitimme kisaamisen elokuussa 2013, saavutti Ruu
FI TVA arvon, Harri Laisin tuomaroimana.
J
Kulunut tehisvuosi on ollut varsin opettavainen. Omat
tavoitteemme täyttyivät yli odotusten ja uusia tavoitteita mietitään J
Toko on koukuttava laji ja parasta siinä on yhteinen tekeminen oman rakkaan
karva-kamun kanssa. Toisinaan voi kokea highlighteja ja liidellä hetken
korkella kuin kotka, tullakseen taas ammutuksi ankkana alas, mutta yhdessä
tekemisen riemu seuraa jokaista askelta. Lämmin kiitos kuluneesta kaudesta
treenikavereilleni ja goutsille Marille J Sitä intiaanikesää odotellessa…
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti