Keskiviikoksi 15.1.2014 molemmat Tehis-ryhmät yhdistivät
voimansa pitäen molempien ryhmien yhteisen kokeenomaisen treenin. Treenejä
edelsi aktiivinen keskustelu Tehiksen FB-ryhmässä, kuka tekee mitäkin, kuka
aikoo ottaa mitäkin liikkeitä omassa kokeenomaisessa treenissään, missä
järjestyksessä kisataan ym. Lopulta päädyttiin siihen, että Haastajaporukasta
kaikki kynnelle kykenevät tekevät kisaharkan Huipputehisläisille ja toisinpäin.
Siksi vain kynnelle kykenevät osallistuivat, koska sovittiin ryhmien kesken,
ettei kenenkään ole pakko osallistua suunnilleen koko illan kestävään hallilla
oleiluun, vaan voi myös käydä vain tekemässä oman vuoronsa verran treeniä.
Onhan monilla samana päivänä muitakin harrastuksia tai jopa muuta elämää;-), ja
joillain työt haittasivat harrastamista. Sairaslomatkin vähensivät porukkaamme
jonkin verran.
Joka tapauksessa Tehisläiset ovat niin toko-motivoitunutta
porukkaa, että pois treeneistä ollaan lähinnä vain pakottavista syistä, kuten
juuri sairaslomat tai työesteet. Innokkuuttamme kuvaa hyvin, että yksi
Tehisläinen oli paikalla jopa ilman koiraansa, joka oli vielä vähän aikaa saikulla,
eikä hän ollut ensimmäinen ryhmäläinen, joka tuli treeneihin ilman karvaista
treenikaveriaan.
Kisaharkkaa varten jaoimme tehtäviä niin, että
liikkeenohjaajana ei toiminut aina liikkurikurssin käynyt virallinen LO, vaan
sellaiset saivat välillä vapaatakin tai tekivät jotakin muuta, kuten leikkivät
tuomaria. Jaossa oli monta tärkeää tehtävää edellä mainittujen lisäksi, kuten
kommentoija, videoija sekä iso joukko aktiivista yleisöä, joka tällä kertaa
taputti ja hurrasi myös ei-kympeistä;-). Myös koko kokeen läpiviennin ja kehien
suunnittelun opetteleminen näissä asioissa uusille tekijöille on opettavaista
ja edellyttää etukäteissuunnittelua, ei vain paikan päälle pöllähtämistä
miettien, mitäs nyt tehdään. Lisäksi muiden kommentointi, videointi,
aplodeeraus ym. ja ylipäänsä treeneissä auttaminen edistää muiden ryhmäläisten
kehittymistä, joten tällainen auttavaisuus on todella kova sana! Tehiksessä on
siis mahdollisuus oppia paljon muutakin kuin vain oman koiransa treenaamista,
ja kaikki saavat mahdollisuuden oppia uusia asioita jopa poistuen omalta
mukavuusalueeltaan. Saatiinpa tämän kisaharkan myötä pari uutta innokasta
liikkeenohjauksen harjoittelijaa. Ja kuten alussa mainitsin, siinä missä koirille
on hyvä saada vieraampia koiria viereen paikallaoloihin, niin tässä treenissä
koirat pääsivät treenaamaan myös uudempien ihmisten kuin tuttujen Tehisläisten
keskellä.
Poissaolojen takia jokainen sai hyvin aikaa omaan
kisaharkkaansa. Toisaalta ns. luppoaikaa treeneissä ei todellakaan jäänyt, kun
alkuvalmistelut, kehän rakentaminen, kehien vaihdot koirakoiden välissä ym.
vievät myös aikaa. Sitä ei aina meinaa muistaa suunnitellessa treenejämme, ja
eräänkin kerran ryhmillä on tullut kiire saada oma treeninsä tehtyä loppuun
tiimalasin hiekan valuessa umpeen. Näin hallikaudella kun aikaa on rajallisesti
ja sitä tuntuu olevan liian vähän.
Kisaharkkaan kukin valitsi siis itse, mitä liikkeitä ja
mistä luokasta aikoo treenata koiransa kanssa. Myös erikoistoiveet otettiin
huomioon, kuten liikkurin tuplakäskytys, tehtiinkö oma suoritus yhdessä vai
useammassa osassa, tehtiinkö liikkeitä useammasta kuin vain yhdestä luokasta
jne. Huippikset tekivät ylempien luokkien liikkeitä, mutta Haastajissa vaihtelu
oli suurempaa alo-luokan liikkeistä aina evl:än. Tämä kuvaa hyvin ryhmiämme
muutenkin, kun Haastajissa on koirakoita ei-kisanneista evl-koirakoihin ja
Huippiksissa vain ylempien luokkien koirakoita. No, onpahan monipuolisuutta
Haastajien normitreeneissä, kun otetaan kaikkien koirakoiden taso huomioon, ja
koirakot tekevät kaikkien eri luokkien liikkeitä, kun Huippisten porukassa
taidetaan ”hinkata” enempi evl:ää.
Itse suoritukset olivat ainakin allekirjoittaneen silmään
todella hyviä! Tehisläiset poikkesivat paljon koekaavoista tai yllättivät koiriaan
muutoin kisaharkan aikana, mitä tarvitseekin muistaa tehdä. Kokeenomaisen
treenin lisäksi jokaiselle jäi aikaa korjata jokin mahdollisesti vähän
huonommin mennyt liike tai uusia liike jo suorituksen aikana. Myös paikkamakuut
tehtiin, mutta tällä kertaa vain kummankin ryhmän kesken.
Mielestäni treeni täytti tavoitteensa hyvänä, kehittävänä ja
aiemmista kokeenomaisista treeneistämme mukavasti erilaisena treeninä vieraine
ihmisineen ja uusine häiriöineen. Loppujen lopuksi oli todella hyvä, että
yhdistimme voimamme juuri täksi kerraksi, koska kumpaankin ryhmään osallistui
tällä kertaa vain neljä koirakkoa juuri saikkujen ym. vuoksi, joten omissa
ryhmissämme tehden treeneistä olisi tullut melko kiireiset, kun joka välissä
olisi saanut vaihtaa jotakin vuoroa. Treenistä pidettiin sen verran paljon,
että eiköhän jatkoa seuraa. Ja ehkä sen yhteispaikkiksen aika vielä tuleeJ.
Minun ja Hildan osalta kokeenomainen pelkkä treeni vaihtui viikonloppuna
oikeaan kokeeseen, kun aloitimme toko-koeuramme virallisissa kokeissa lauantaina.
Silloin saavutimme ALO1-tuloksen hyvin pistein ja bonuksena luokan kakkossijan.
Sunnuntaina jatkoimme uraamme avo-luokassa, ja saavutimme AVO1-tuloksen
edelleen hyvin pistein ja bonuksena luokkavoiton. Täytyy siis sanoa, että
kokeenomaisten treenien tekeminen riittävän usein kannattaa ehdottomasti, ja
suosittelen ahkeraa kisaharkkailua itse kullekin!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti